ravinnetalous

Maapallon ennustettu väkiluku vuonna 2050 on 10 miljardia. Tämä väkimäärän ruokkiminen on yhteiskunnallinen, tekninen ja ympäristöllinen haaste.

Maapallo rehevöityy kiihtyvällä tahdilla, ja keskeisin syy vesistöjen rehevöitymiseen on lisääntynyt ravinteiden valuma ja hävikki. Vesistöjen rehevöittämisen lisäksi ravinteiden hinta ja saatavuus vaikuttavat suoraan elintarvikkeiden hintoihin. Tätä kautta kestävä ravinnetalous onkin ratkaiseva tekijä haasteessa saada ruoka riittämään kaikille.

Suomi on sitoutunut nousemaan ravinteiden kierrättämisen mallimaaksi, ja vaikuttamaan osaltaan paitsi ruoan riittävyyteen, myös ilmastonmuutoksen hillintään ja biodiversiteetin säilyttämiseen. LUT on ollut mukana merkittävissä poikkitieteellisistä tutkimustoimintaa, innovaatioita ja avarakatseista ruohonjuuritason ajattelua yhdistävissä kokonaisuuksissa, kuten Tekesin Tie kestävään talouteen –ohjelmaan kuuluvassa NUTS-hankkeessa.

Ravinnejalanjäljestä työkalu ympäristövaikutusten arviointiin

Ihmistoiminnan seurauksena erityisesti typen ja fosforin kierto on samalla tavalla epätasapainossa kuin ilmastonmuutoksen taustalla oleva hiilen kierto. LUT:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) yhteistyönä on kehitetty ravinnejalanjäljen laskentamenetelmä, joka on verrattavissa hiili- ja vesijalanjäljen mittaamiseen. Tämän työkalun avulla on mahdollista tarkastella elintarvikkeiden koko tuotantoketjussa sisään otettuja ravinteita ja verrata niitä ketjusta poistuneisiin. Näin saadaan tietoon ravinnekäytön hyötysuhde ja tunnistetaan valumien kannalta ongelmakohdat tuotantoketjussa.

Lannoite- ja elintarviketuotannon lisäksi ravinnejalanjäljen laskentamenetelmä soveltuu myös muihin bioenergian ja -materiaalien tuotannon arviointiin. Ravinnejalanjälki on tarpeellinen lisä kokonaisvaltaiseen ympäristövaikutusten arviointiin, ja tarjoaa vertailukelpoisessa muodossa tietoa myös tuotannon optimoinnin tueksi.