Cleantech-ratkaisujen kaupallistamisen tehostaminen

Suomen hallituksen tavoitteena on luoda vähintään 40 000 uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja kaksinkertaistaa cleantech-alan liikevaihto 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä.

Jotta kovat tavoitteet voitaisiin saavuttaa, cleantech-ala tarvitsee selkeämpiä kriteereitä siitä, mikä on puhdasta tekniikkaa ja mikä ei. Puhtaampien tekniikoiden kaupallistamista voidaan vauhdittaa uudistamalla teknologiakehityksen rahoitusmalleja ja julkisia hankintoja. Cleantech tulee nähdä toimialarajat ylittävänä liiketoimintana, jonka keskiössä on vähähiilisten ja ympäristöä säästävien tuotteiden ja palveluiden kehitys.

Olennaisinta uuden teknologian kaupallistamisessa on vahva näyttö innovaation tuomista tuottavuus- ja tehokkuusparannuksista asiakkaalle. Erityisesti uusille yrityksille referenssikohteet ovat elinehto. Sitouttamalla edelläkävijäasiakkaat mukaan uusien teknologioiden kehitysprosessiin yritykset voivat hankkia elintärkeitä ensimmäisiä referenssejä ja kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin markkinoiden tarpeisiin.

Työkaluja asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen

LUT on tutkinut kuinka suomalaiset yritykset tekevät yhteiskehitystä asiakkaiden kanssa ja mikä on asiakkaan rooli kehitysprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen mukaan yhteiskehityksestä saadut kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä, mutta yhteiskehitysprojekteja ei organisoida tarpeeksi systemaattisesti. Läheskään aina asiakkaan kokemia hyötyjä ei myöskään dokumentoida riittävän tarkasti. Referenssiasiakkaiden saamien hyötyjen todentaminen tulisi nostaa kaupallistamisprosessin keskiöön.

Tutkimusten pohjalta LUT:ssa on kehitetty toimintamalli, jolla investointien hyödyt asiakkaan liiketoiminnalle saadaan paremmin selville. Malli lähtee ratkaisujen potentiaalin tunnistamisesta. Usein ratkaisun odotetaan säästävän materiaali- ja/tai energiakustannuksia, mutta se voi samalla myös tehostaa riskien hallintaa, parantaa tuotteen tai palvelun laatua ja edistää brändin kehittymistä. Oleellista on ennen tuotteen tai ratkaisun käyttöönottoa tehtävä lähtötason mittaaminen, jotta asiakkaan saamaa hyötyä voidaan myöhemmin monitoroida.

Tuotantotalouden ja ympäristötekniikan asiantuntijoiden yhteistyöllä olemme myös osoittaneet keinoja hyödyntää elinkaarityökaluja kestävän arvolupauksen todentamiseksi asiakkaalle. Parhaillaan tutkimme asiakaslähtöisen ratkaisukehityksen parhaita käytänteitä sekä kehitämme toimintamalleja systemaattiseen asiakasarvon johtamiseen.